Dublin

 

Hänellä oli se omituinen mieltymys vihreään väriin, mikä merkitsee ihmisissä aina hienovaraista taiteellista temperamenttia, ja valtioissa kuulemma höllyyttä tai jopa rappiollisuutta. – Oscar Wilde

 

Oscar Wilde

Vihreän Irlannin pääkaupunki Dublin on tiivis, punatiilinen, rappioromanttinen ja rento. Se on täynnä pubeja, gallerioita, sivukujia ja ystävällisiä ihmisiä yhdistettynä kodittomiin, teiniäiteihin, tihkusateiseen säähän, punaisia päin kulkeviin jalankulkijoihin ja rivakkaan autoliikenteeseen. Suosittelen tutustumaan kaupunkiin joko kävellen tai kaupunkipyöräillen.

Temple bar

Temple barin alue on täynnä pubeja, kauppoja gallerioita ja turisteja. Monet ovatkin sitä mieltä, että sieltä ei löydy ainuttakaan aitoa irkkupubia, mutta alueen laitamilta löytyy yllätyksiä, kuten jo kaksikymmentä vuotta toiminut kolmikerroksinen pienpanimopubi Porterhouse. Paikan motto onkin ”Miesten panemaa, ei koneiden”. 😀 Porterhousessa on myös tarjolla hyvää pubiruokaa ja livemusiikkia. Jos Temple barin alueelta saisi suositella vain kahta paikkaa niin toinen olisi edellämainitun pubin lisäksi Meeting House Squaren alue ja The Gallery of Photography. Siellä näin pitkästä aikaa mielenkiintoisen valokuvanäyttelyn, Yan Wang Prestonin Mother Riverin.

Christ Church Cathedral

Christ Church Cathedral on Dublinin vanhin rakennus, joka sijaitsee Temple Barin länsipuolen laitamilla niin sanotussa keskiaikaisessa korttelistossa. Se on viehättävä pieni anglikaaninen kirkko, mutta tutustuakseen siihen sisäpuolelta saa varautua pulittamaan suhteellisen kalliin pääsymaksun. :/

Christ Church Cathedral

Natural History Museum

Natural History Museum tai kuolleiden eläinten tarha sisältää laajan pölynhajuisen valikoiman täytettyjä eläimiä, alkoholiin säilöttyjä näytteitä, luurankoja ja fossiileja. Mieleenpainuvin näky on Irish Elkin (Megaloceros giganteus) eli irlanninhirven tai jättiläishirven luuranko sarvineen. 😮 Muutama täytetty jyrsijä olisi voinut mennä ”paskasti täytetyt eläimet” -kategoriaan. 😀

Natural History Museum

Ha’Penny Bridge ja muut sillat

Dublinia halkoo Liffey-joki, joka jakaa kaupungin ”rikkaaseen” eteläiseen ja ”köyhään” pohjoiseen osaan. Siltoja on paljon ja ne kaikki ovat erilaisia. Tunnetuin silta on 200 vuotta vanha valkoinen rautasilta The Half Penny Bridge, johon turistit ripustavat rakkauslukkoja. Kaikki lukot poistetaan säännöllisesti, joten rakkauden symboli jää tällä sillalla lyhytikäiseksi. Siltojen toista ääripäätä edustaa moderni, vain kymmenen vuotta vanha, Samuel Beckett -silta Docklands-satama-alueella.

Dublinissa on lyhyelle lomalle liian paljon nähtävää, joten IMMA-nykytaidemuseossa tutustuimme vain sen kahvilaan ja museokauppaan, kävelimme koiranmuonan hajuisen Guinnessin panimon ohi ja Trinity Collegen kampuksen läpi. Näyteikkunaostoksia tuli tehtyä O´Connel Street -, St. Stephen’s Green – ja Grafton Street -alueilla.

IMMA

Pohjoispuolella kävellessä kannattaa pistäytyä The Church -ravintolassa, joka on kirjaimellisesti ravintolaksi muutettu kirkko. Kiinnostavalta kaupunginosalta vaikutti myös punatiilitalojen Stoneybatter.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s